UUSI BLOGI

Moikka! 

Eihän mun kirjottelusta tänne tullu enään mitään. pistin talvella uuden blogin pystyyn lily.fi sivustolle, kun kaipasin vähän vaihtelua tälle alustalle. Vielä vähän ulkoasun kanssa harjoittelua, mutta käykää tsekkaamassa! 

Uusi blogiosoite on: 

http://www.lily.fi/blogit/best-regards-e

http://www.lily.fi/blogit/best-regards-e

DIY

EDIT: tää oli joulukuussa näköjään jäänyt tonne luonnoksiin kummittelemaan, luulin julkaisseeni, mutta en sitten näköjöän ollutkaan. Kokeillaas nyt siis uudestaan!


Meidän parveke on aika kolkko ja huonokuntoinen, se kun on jäänyt remppaamatta muun kämpän remontin ohessa. Halusin parvekkeelle meidän tupareihin mennessä jotain somistetta ja sellaista, missä porukka voi istua. Vaikka oonkin aika tumpelo käsistäni, päätin kokeilla onnistunko niinkin simppelissä asiassa, kuin trukkilavojen (eurolavojen, vai mitä ne on) tuunaamisessa.

Iskä jätti mulle muutaman lavan sivuun ja muutama viikonloppu takaperin menin verstaalle niitä maalaamaan. Kuvittelin, että se on ihan nopsaan hoidettu, mutta vietin maalaamassa tovin jos toisenkin, ja noin neljän tunnin jälkeen sain ne näyttämään valkoisilta ja suht siisteiltä. Sitten kiikutettiin ne Tampereelle ja jouduttiin vielä sahailemaan niistä oikean mittaiset. Haettiin Ikeasta pieni viltti ja istuintyynyt päälle ja viritettiin muutamat jouluvalot partsia koristamaan ja valmista tuli.

Mun mielestä partsista tuli heti kivemman näköinen, trukkilavasohva onnistui aika hyvin ja valot sen alla näyttää pimeässä tosi kivalta. Jos meidän parveke olisi vielä lasitettu, voisin istuskella partsilla iltaisin vaikka lukemassa, mutta nyt sielä on harvemmin vielä ollut sopivaa keliä sellaiseen puuhaan, vesisadekelien takia. Tupareissa partsilla kuitenkin oli tunkua ja tää viritelmä ajoi asiansa enemmän kun hyvin.

Terkut sängyn pohjalta

Moikka! Ei mun uudet hyvät treenit kerinnyt kauaa jatkuun, kun jouduin pakkolepoon sängyn pohjalle. Pitikin tulla tässä vaiheessa. Toissa-aamuna oli vähän kurkku kipeä ja 37 lämpöä, mutta menin silti töihin, koska eihän se nyt vielä paha ollut. No, ei tainnut olla kovin hyvä idea olla töissä, eilen aamulla (maailman tuskasimman yön jälkeen), kuumetta oli jo semmoset 39,5 ja lääkärin vastaanotolla iltapäivällä tuomiona oli vielä angiinakin päälle. Ilmankos oli kurkku niin sairaan kipeä. Noh, tässä sitä nyt ollaan, loppuviikko saraslomalla, antibioottia ja särkylääkettä naamariin ja toivotaan, että ensi viikolla ollaan taas iskussa.

Ja koska en nyt voi olla töissä, lähdetään me tänään kotikulmille ja pääsen ihan kotikotiin sairastamaan. Iskä laittaa meidän sukset kuntoon Leviä varten ja mä pääsen äidin hoivaan kipeilemään. En oo moneen vuoteen ollut kunnolla kuumeessa, korkeintaan jonkun yhden päivän niin, että mittari on näyttänyt tasan kolmeseiskaa, joten en ees muistanut kuinka kurjaa tää olo on. No, tästä on suunta vaan ylöspäin. Antibioottien pitäis lähteä tänään jo tehoomaan, niin eiköhän sitten ala jo menemään ruokaakin kurkusta alas, aika nestemäisellä linjalla on pitänyt nyt pötkötellä.

Lately

Viimeaikoina on tän neidin mieltä myllätty oikein urakalla. En valota vielä sen enempää, katsotaan mihkä nää tapahtumat nyt lopulta mut mukanaan vie, mutta takana on unettomia öitä, stressiä, vähän turhankin paljon itse luotuja paineita ja paljon paljon miettimistä ja pohtimista. Ei siis mitään vakavaa, mutta oon vaan niin kovin myötätuntonen ihminen, enkä osaa ajatella vaan itseeni, vaikka tässä tilanteessa liika muiden miettiminen vähän pahentaa tilannetta ja luo lisää paineita. Oon siis tavallaan itse aiheuttanut kaikki nää paineet, ja joku muu ihminen varmasti vaan hyppis riemusta ja olis onnessaan mun tilanteessa, niinkun ehkä munkin pitäis olla.

No, jos kaikki menee niinkun nyt tällähetkellä tarkoitus olis, niin eiköhän tää tästä helpotu, kunhan saa kaikki ikävät asiat hoidettua alta pois. Katotaan kuinka käy.

Onneks on kumminkin ollut liikunta, jonka avulla purkaa tätä painetta ja lievittää stressiä. Tänään on pitkästäaikaa vapaapäivä, kun ei oo oikein suurempaa ohjelmaa, ja kävinkin XXL:ssä hakemassa raakakaakaojauhoa ja vähän tsekkailemassa treenivaatteita. Sielä olis ollut vaikka mitä kivaa, mutta päätin, että jos tää tilanne kääntyy siihen suuntaan, kun sen haluaisinkin kääntyvän, palkitsen sitten itseni uudella treenitopilla ja hienoilla Niken urheilurintsikoilla, joita ihailin.



Onneks ensi viikolla on pidennetty viikonloppu ja me lähdetään oikein isommalla porukalla Leville rentoutuun. Laskemista, hiihtoa ja sukulaisten kanssa hengailua tiedossa. Ihan parasta. Lähdetään siis torstaina ja palataan ma-ti yönä sitten takasin päin. Oon tän vuoden puolella olut yhden viikonlopun vapaalla, joten tää pidennetty viikonloppu breikki tulee todentotta enemmän kun tarpeeseen. En millään malttais enään odottaa, että pääsee näihin kuvissakin näkyviin maisemiin, jotka on muuten otettu muistaakseni parin vuoden takaiselta Levin reissulta. Viimevuonna kun jäi tuo vuosittainen Levin reissu tekemättä. Onneksi nyt päästään taas korjaamaan sekin vääryys.

Treenit viimeaikoina

Moikka taas pitkästä aikaa! Tän vuoden postaustahti on ollu aika säälittävän hidas ja vähäinen, mutta koitetaan taas skarpata! Alotetaan taas helpoimmasta aiheesta, liikunnasta, sillä sitä on taas viimeaikoina, syömisen ohella, harrastettu.

Vuosi alkoi perus ajatuksella "nyt pitäis vähän kiristellä kesää kohden", hah niin todellakin pitäis. Treenit kulkee kokoajan, salitreenejä menee säännöllisesti kolme viikossa, sen lisäks perus bodycombat ja bodyattack on mahdutettava viikko-ohjelmaan, koska ne vaan on niin hyviä aerobisia reenejä. Lisäks me raahattiin myös sukset vihdoinkin Tampereelle ja käytiin viimeviikolla ekaa kertaa hiihtämässä. Sukset kaipaa ehdottomasti voitelua, mutta ai että hiihto on kivaa! Syömisten kanssa vähän lähti lapasesta, kun questbarit oli verkkokaupassa 19,90 laatikko, sen normaalin reilu 30 e hinnan sijaan. Pakkohan niitä oli pari laatikkoa hakea. Kukaan ei kylläkään käskenyt vetää niitä kaikkia 24 kappaletta kymmenessä päivässä.. Keskimäärin 2-3 päivässä on kumminkin vähän liikaa... Nyt kun ne viimeviikolla loppui, otettiin taas itseä niskasta kiinni ja laitettiin ruokarytmi kuntoon, oikealla ruoalla!



Viikonloppuna olin myös Nrj workoutissa Pyynikin palloiluhallilla ja vedin lauantaina muiden jumppareiden seassa bodycombatin, fitness stig-treenin ja loppuun vielä bodyattackin. Tapahtuma oli tosi kiva, olisin jaksanut vielä enemmänkin jumppia, mutta sitten piti jo rientää illaksi kotiin, ja kyllähän tuo kolmekin reeniä, joista kaksi melko kovia, oli jo aika hyvä rutistus. Kotiin viemisiksi saatiin pienet pussukat, joissa oli erilaisia tarjouslappuja ja muutama proteiinimaistiainen tehosportilta ja gainomaxilta. Paikalla oli myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä pisteitä, joissa sai vapaa-ajalla kierrellä. Tuon päivän jälkeen kyllä illalla ruoka ja uni maistui.

Nyt taas uusi viikko startattiin kunnon käsitreenillä eilen ja ojentajat on ainakin sen jäljiltä ihan jumissa. On siis mennyt perille. Energiaa löytyy tällähetkellä paaaljon enemmän kun vielä loppuvuodesta!
 

Aamutreeni

Uusi viikko taas edessä ja mikä sen loistavampi startti viikolle, kun klo 8.00 alkava bodyattack tunti. Herätyskellon soidessa ei olis vähempää kiinnostanut nousta ylös, mutta pääsin kun pääsinkin pystyyn muutaman torkutuksen jälkeen. Ei muutakun nopeasti kamat kasaan ja äkkiä ovesta ulos ja suunta kohti salia. Siinä pikku kiireessä salille juostessa heräsikin sopivasti ennen jumppaa.

Salin jälkeen kävin näyttämässä jalkaa lääkärille ja seuraavaksi mennäänkin sit lähetteen kanssa röntgeniin. Mulla on jalkapöydässä ollut jo pari kuukautta sellanen kipeä kohta, joka nyt sit kuvataan varmuuden vuoksi.

Loppupäivä onkin sit aikaa puuhailla kotona, käydä kaupungilla vielä hoitamassa pari juttua ja sitten illasta ajattelin vielä käydä bodycombatissa. Työt jatkuu taas huomenna ja oonkin ihan viis päivää peräkanaa töissä ja saan viettää sunnuntaina seuraavaa vapaapäivää. Niin siisti fiilis, kun on päässyt ajoissa ylös, vetänyt kunnon treenin heti aamusta ja vieläkin edessä melkein kokonainen päivä. Olo on tosi freshi ja energinen. Toivottavasti tästä tulee hyvä viikko!

Olipa kerran kiire ja liukas maa

EDIT: Kirjottelin tän teksin valmiiksi viime perjantaina, unohtaen sen tänne luonnoksiin. Nyt siis uus yritys, vähän myöhässä. Puhelen siis viime torstain tapahtumista :)


Otin torstaina taas melko reippaat unet ja heräilin vasta puolenpäivän aikaan, vaikka herätykset oli soittanut jo ilmeisesti kymmeneltä. Not good. Olo oli kuitenkin melko freshi ja levännyt kunnon unien jälkeen. "Jouduin" ensimmäisenä lähtemään aamulenkille, sillä en edellisiltana jaksanut hakea kaupasta aamupalavärkkejä ja kaikki smoothieaineet oli loppu. Pikainen kipaisu kauppaan ja takaisin kotiin nälkäisenä aamiaista laittamaan. Nautin aamupalaa rauhassa, join vielä päälle pari kuppia kahvia ja hoidin kotiaskareita.



En tajunnut yhtään ajanjuoksua ja vähän ennen kolmea tajusin, että jos meinaan suunnitelmieni mukaan keritä bodyattackiin, tulee todellakin kiire. Nopsaa vaatteiden vaihto, kamat kasaan ja vauhdilla menoksi. Pääsin ulos ja juoksujalkaa kaahasin kotipihasta kohti salia. Kerkisin ottaan vaan muutaman lennokkaan juoksuaskeleen ja kappas, heitin hienosti ilmalennossa lipat suoraan kyljelleni/vatsalleni maahan. Löin vasemman polveni hullun lujaa ja tuttuun tapaan nousin ylös ihan salamana, ettei kukaan näe. Ylös päästyäni piti kuitenkin keräillä hetki, kun kipu oli niin kova.  kiire vei kuitenkin voiton ja lopulta jatkoin rauhassa varovasti matkaa kohti salia. Ajattelin ensin, ettei junpasta tule mitään, mutta oikeastaan pieni särky unohtui siinä juostessa ja attack meni hyvällä draivilla koko tunti. Illalla kuitenkin jalka alko kipeytyyn ja tänä aamuna heräsinkin mukavaan särkyyn polvessa. Taisi olla kova tärähdys.

Taidan ostaa piikit kengänpohjiin, ei meinaan ollut ensimmäinen kerta, kun meikäläinen lentää. Edellisenä iltana meinasin pannuttaa jonkun ohikulkevan nuoren miehen syliin treenikasseineni. Sillä kertaa sain kuitenkin pidettyä itseni pystyssä, pienen räpiköinnin jälkeen, pelästyttäen muutaman näköetäisyydelle sattuneen ihmisen äkkinäisillä liikkeilläni. Liukkaat kelit koituu vielä pian mun kohtalokseni.